Taistelulajit ovat melko poikkeavia muista urheilumuodoista, sillä pohjimmaisena periaatteina lajeja harrastaville on itsepuolustustaitojen kehittäminen. Toisaalta, vaikka nämä ovatkin taistelulajeja, ei lajeja useimmiten harrasteta erityisesti omien tappelutaitojen edistämistä varten, vaan täysin kuntoilun pohjalta. Kehittyneet kamppailulajien harrastajat ovat myös kerryttäneet harrastuksestaan riittävästi itsekuria pysyäkseen erossa nakkikioskin jonossa käydyistä kamppailuista.

Kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa on laajat mahdollisuudet harrastaa erilaisia kamppailulajeja. Myös pienemmissä kunnissa on useimmiten ainakin joitain kamppailulajin harrastusmahdollisuuksia, joten lajin pariin on melko helppoa hankkiutua. Useimmat seurat ja salit järjestävät alkeiskursseja pari kertaa vuodessa, joihin osallistumalla voit lähteä kokeilemaan lajin sopivuutta itsellesi.

Kamppailulajien kustannukset vaihtelevat jonkin verran lajista riippuen, mutta useimmiten itsepuolustustaitojen oppiminen on hyvin edullista. Suurimmat kulut tulevat oppitunneille osallistumisesta sekä vyökokeista. Kamppailuseurasta jäsenet saavat itselleen sopivan harjoitteluympäristön, jossa auttavaiset opettajat vastaavat kysymyksiin ja ohjaavat kamppailijoita liikkeissään. Kamppailulajeja voi toki harrastaa nykyään myös ottamalla oppia netin harjoitusvideoista, mutta vakavan harrastajan on ehdottomasti kannattavampaa liittyä oikeaan seuraan. Yksin harrastaessasi on paljon todennäköisempää suorittaa liikkeet väärin ja jopa loukkaantua. Opettajien valvova silmä takaa, ettet pääse törttöilemään lajisi parissa, vaan pystyt edistymään liikkeissä tasaisesti. Tällainen kehitys motivoi kamppailijaa valtavasti kohtaamaan jatkossa vielä suurempia haasteita lajinsa parissa.