Amerikkalainen jalkapallo eli jenkkifutis on nimensä mukaisesti Yhdysvalloista esiin tullut joukkuelaji, jossa kananmunan muotoista potkuvälinettä pyritään kuljettamaan vastustavan joukkueen maalialueelle. Amerikkalaisen jalkapallon säännöt ovat useille suomalaisille hämäränpeitossa, sillä pelin kulku poikkeaa paljon tavallisimmista palloilulajeista.

Laji tunnetaan erityisesti fyysisyydestään, eikä vammoilta voida aina välttyä. Jenkkifutis soveltuukin siis parhaiten hyvän fysiikan ja rautaisen mielen omaaville harrastajille, eikä heikkoluisemmat urheilijat välttämättä pysy pelin hengessä mukana. Peliä voi toki pelata myös kavereiden kesken rauhallisemmalla otteella, joten kaikille löytyy varmasti sopivaa peliseuraa.

Jenkkifutikselle ominaista ovat myös pitkät taktiset tauot. Vaikka ammattisarjoissa pelatut ottelut saattavatkin kestää tuntikausia, varsinaista peliaikaa saattaa kerääntyä vain joitakin kymmeniä minuutteja. Harrastelijapiireissä taktiset tauot eivät tietenkään ole yhtä tärkeässä osassa, mutta lajin harrastajilta ei vaadita erityistä kestävyyskuntoa. Pelitapahtumat kulkevat lyhyissä, räjähtävissä pyrähdyksissä taukojen välissä.

Jenkkifutista on hankalaa lähteä harrastamaan ilman isompaa peliporukkaa, joten lajia on helpointa päästä kokeilemaan paikallisen seuran alkeiskurssilla. Seuroja on kuitenkin Suomessa melko vähän, eikä alkeiskurssille pääseminen ole mahdollista yleensä kuin suuremmissa kaupungeissa. Amerikkalaisen jalkapallon harrastajamäärät eivät ole vielä nousseet suuriksi Suomessa, mutta kasvua tapahtuu tasaisesti.

Jenkkifutiksen pelaamiseen ei tarvita pallon lisäksi muita erityisiä välineitä kaveriporukalla pelaamiseen, mutta otteluita varten vaaditaan tukevat suojat ja peliasut iskujen lievittämiseksi.